Kurtturuusu
Kurtturuusu (Rosa rugosa) on määritelty kansallisesti merkittäväksi haitalliseksi vieraslajiksi uudessa vieraslajiasetuksessa, joka tuli voimaan 1.6.2019. Kielto kasvattaa kurtturuusua tulee voimaan siirtymäajan jälkeen 1.6.2022. Kurtturuusun ympäristöön päästäminen, maahantuonti, hallussapito, välittäminen ja myyminen tai muuten luovuttaminen on kiellettyä jo nyt.
Kurtturuusuesiintymän hävittäminen voi kestää useita vuosia, joten kurtturuusun torjunta esimerkiksi omassa pihapiirissä kannattaa aloittaa jo tänä kesänä. Kurtturuusu leviää hallitsemattomasti varsinkin hiekkarannoilla, ja aiheuttaa haittaa sekä luonnon monimuotoisuudelle että rantojen virkistyskäytölle.
Muita haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi jättiputket ja jättipalsami. Alkukesä on otollista aikaa näiden lajien torjumiseen.
Lisätietoja vieraslajeista ja niiden torjuntamenetelmistä saa vieraslajiportaalista. Vieraslajiportaalin kautta voi ilmoittaa vieraslajihavainnoista. Kannattaa kuitenkin huomioida, että portaalin kautta tehdyt ilmoitukset eivät välity suoraan viranomaisille. Terveyttä tai luonnon monimuotoisuutta uhkaavista vieraslajiesiintymistä kannattaa ilmoittaa myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai ELY-keskukseen.
Torjunta
Kurtturuusun torjunta vaatii aikaa ja sitkeyttä. Torjunta on helpointa pensaiden ollessa vielä pieniä. Pienimmät yksilöt on helppo kiskoa hiekasta käsin. Kookkaampiin yksilöihin tarvitaan tukevien hanskojen lisäksi työkaluja. Ensin pensas leikataan esim. oksasaksilla tai raivaussahalla tyveä myöten alas. Sen jälkeen päästään käsittelemään juurakkoa, joka pyritään kaivamaan kokonaan pois maasta. Hiekkamaasta juurakko irtoaa suhteellisen helposti, kivikossa työskentely on työläämpää.
Laajalle levinneiden, yhtenäisten kurtturuusukasvustojen hävittäminen kannattaa tehdä koneellisesti traktorin avulla. Myös koneellinen poistaminen vaatii huolellista jälkihoitoa ja seurantaa, koska juurakon kappaleita jää aina maahan.
Kurtturuusun ”näännytysmenetelmä”: Menetelmässä kaikki ruusupensaan uudet, vihreät versot katkaistaan pois. Ensimmäisenä vuonna versot kannattaa käydä katkomassa 3–4 kertaa. Seuraavina vuosina katkomista tehdään 2–3 kertaa kasvukauden aikana aina uusien versojen synnyttyä. Katkotut oksat voidaan jättää pensaan juurelle maatumaan. Hiljalleen, 3–4 vuodessa, pensas näivettyy kokonaan hengiltä. Näännyttämisen hyvä puoli on, että myös juurakot kuolevat ja lopulta jäljellä jäävät vain ruusupensaiden rangat, jotka voidaan leikata alas ja vaikka polttaa. Jos kasvusto on niin iso, ettei sen keskelle pääse työskentelemään, voidaan pensasto ensin leikata alas esim. 30 cm korkeudelta, jolloin kasvuston keskellä pääsee kulkemaan, ja vasta sen jälkeen uusien versojen kasvettua ryhtyä katkomistyöhön. Näännyttäminen on hyvä keino kivikkoisemmilla paikoilla, joilla juurakoiden pois kitkeminen ei onnistu. Menetelmän ehdottoman hyvä puoli on myös se, ettei torjunta-aineita tarvitse käyttää lainkaan. Työ on myös suhteellisen kevyttä.
Kasvuston peittäminen: ruusukasvusto leikataan alas ja peitetään huolellisesti tukevalla pressulla, joka kiinnitetään tukevasti maahan. Pressun annetaan olla paikallaan 2-3 vuotta. Reunoilta puskevat versot kiskotaan pois.
Kurtturuusun leviämisen puutarhasta luontoon voi estää keräämällä syksyllä kiulukat pois. Tämä kannattaa tehdä myös sallituille lajikkeille, koska niidenkin siementuotossa on vaihtelua.