Ruokapalvelut

Päiväkotiruokailu

Päiväkotiruoka on osa lapsen varhaiskasvatusta. Päiväkotiruokailu antaa puhtia hoitopäivään sekä rakennusmateriaalia lapsen kasvuun ja kehitykseen. Ruokapalvelut tarjoaa maistuvia ja täysipainoisia aterioita, joiden avulla lapsi pääsee totuttelemaan uusiin makuihin. Samalla lapsi saa hyvän mallin monipuolisesta ruokailusta. Ruokahetkissä opitaan hyviä käytöstapoja ja nautitaan yhdessä syömisestä.

Hoitopäivän aikana lapselle tarjotaan aamupala, lounas ja välipala. Nämä kolme ateriaa kattavat noin 2/3 lapsen päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta. Näiden aterioiden lisäksi lapselle tarjotaan vuoropäivähoidossa myös päivällinen ja iltapala.

Mynämäen kunnan ruokapalveluilla on käytössä päiväkodeissa ja kouluissa yhteinen kahdeksan viikon kiertävä ruokalista. Ruokalistasuunnittelussa pyritään huomioimaan kohderyhmän tarpeet ja mieltymykset. Ruokapalvelut järjestää asiakkailleen yhtenäisiä teemapäiviä ja -viikkoja. Ruokalistalla huomioidaan myös suomalaiset juhlapyhät: laskiainen, pääsiäinen, vappu ja joulu. Ruokalistalta löytyy sekä perinteistä kotiruokaa että makuja maailmalta.

Kouluruokailu

Säännöllinen ruokailu auttaa jaksamaan ja keskittymään koulutyöhön sekä uusien asioiden oppimiseen. Lautasmallin mukaan koottu ateria kattaa noin kolmasosan ruokailijan päivittäisestä ravinnontarpeesta. Koulussa tarjottavan lounaan lisäksi lapset ja nuoret tarvitsevat aamiaisen, iltapäivän välipalan, päivällisen ja iltapalan.

Koululounas sisältää
pääruoan lisäkkeineen (kastike, laatikko tai keitto)
tuoreita kasviksia salaatin tai tuorepalan muodossa
näkkileipää ja kerran viikossa pehmeää leipää keittoruokapäivänä
kasvirasvalevitettä
ruokajuomana rasvatonta maitoa, piimää tai vettä.

Ikäihmisten ruokapalvelut

Ruokailulla ja hyvällä ravitsemuksella on tärkeä merkitys niin hoivalaitosten ja palvelutalojen asukkaille, niiden henkilökunnalle kuin ulkopuolisille ruokailijoillekin. Ruokailuhetki toimii mielihyvän lähteenä ja sosiaalisena tapahtumana ja rytmittää päivää.

Pyrimme suunnittelemaan ateriat ja ruokalistat ruokailijoiden mieltymykset ja erityistarpeet huomioiden. Kiinnitämme erityistä huomiota ruoan maittavuuteen ja rakenteeseen, riittävään energian ja proteiinin saantiin sekä ateriakertojen määrään. Ruokalajit ovat tavallisia, tuttuja ja maistuvia kotiruokia, jotka on valmistettu terveellisesti keittämällä, hauduttamalla ja uunissa kypsentämällä.

Kotipalveluateriat

Kotipalveluaterioiden asiakkaille lounas kattaa osan päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta. Kotiateriaan sisältyy pääruoka lisäkkeineen, salaatti ja jälkiruoka. Keittopäivinä annoksessa on myös pehmeä leipä.

Hoivalaitosten ruokailu

Asumispalveluissa monipuolinen ruoka tukee muuta hoitoa, lisää jaksamista ja ylläpitää hyvää ravitsemustilaa. Moniin sairauksiin liittyy vajavaisen tai virheellisen ravitsemuksen riski.

Laitosruokailussa noudatamme terveellisen ruokavalion periaatteita. Myös erityisruokavalioiden tarve huomioidaan. Keittiöillämme tehdään esimerkiksi rakennemuutettuja ruokavalioita eli pehmeää ja sosemaista ruokaa. Sairaudesta ja terveydentilasta riippuen asiakkaamme saattaa tarvita hyvinkin yksilöllistä ruokavaliota.

Laitosruokailuun kuuluu aamupala, lounas ja jälkiruoka, päiväkahvi leivonnaisen kera, päivällinen sekä iltapala. Asiakkaan yksilöllinen energiantarve huomioidaan annosta koottaessa.

Erityisruokavaliot

Perusopetuslaki takaa jokaiselle opetukseen osallistuvalle tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun, täysipainoisen sekä maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä (Perusopetuslaki 628/1998, 31 §).

Lukiolain perusteella lukio-opiskelijoilla on oikeus ilmaiseen ateriaan niinä päivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää heidän läsnäoloaan (Lukiolaki 629/119, 28 §). Koska abiturienteilla ei penkinpainajaispäivän jälkeen ole yleensä pakollista opetusta eikä muuta toimintaa, johon heidän tulisi osallistua, ei lukiolla ole velvollisuutta järjestää heille maksutonta ateriaa.

Terveydellisistä tai uskonnollisista syistä aiheutuvat ruokarajoitteet otetaan huomioon. Esimerkiksi kouluruokailun laatua ohjaa tarkemmin Kouluruokailusuositus (2017), jossa on huomioitu myös erityisruokavalioiden järjestäminen kouluruokailussa. Kouluruokailusuosituksen mukaan terveydellisiin syihin perustuvien erityisruokavalioiden tarve selvitetään kouluterveydenhuollossa. Ruokapalvelut vaativat myös varhaiskasvatuksen ja henkilöstöruokailun asiakkailtaan todistuksen erityisruokavaliotarpeesta.

Terveydellisistä syistä tarvittava erityisruokavalio

Mikäli asiakas tarvitsee erityisruokavalion terveydellisistä syistä, otetaan yhteys neuvolaan, oman koulun kouluterveydenhoitajaan tai terveyskeskukseen. Terveydellinen syy tarkoittaa sitä, että erityisruokavalion noudattaminen on lääketieteellisesti perusteltua esimerkiksi sairauden tai allergia vuoksi. Ruokavalion toteuttamiseksi tarvitaan aina lääkärintodistus. Lääkärintodistuksen antaa tilanteesta riippuen terveydenhoitaja, lääkäri tai ravitsemusterapeutti. Epäselvissä tapauksissa koulupuolella ruokapalvelut voivat edellyttää, että todistus on hankittu kouluterveydenhuollon kautta.

Mitä on mahdollista pyytää erityisruokavaliona?

Varhaiskasvatuksen ja koulun ruokailussa on ensisijaisena tarkoituksena antaa asiakkaalle mahdollisuus monipuoliseen arkiruokailuun, jossa tutustutaan uusiin makuihin ja pöytätapoihin. Ravitsemuksellisesti ruokailu varhaiskasvatuksessa kattaa 2/3 ja kouluruokailussa 1/3 asiakkaan päivittäisestä ravinnontarpeesta, kun hän ottaa kaikki aterian osat. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa syötyjen aterioiden lisäksi kotona syödyillä aterioilla ja välipaloilla on suuri merkitys lapsen ja nuoren terveydelle ja terveiden ruokatottumusten omaksumiselle.

Luomu- ja lähiruokaa ei ole mahdollista pyytää erityisruokavaliona, vaan lähiruokaa pyritään tarjoamaan kaikille jo perusruoan osana. Ruoanvalmistuksessa käytetään samoja tuttuja raaka-aineita kuin kotikeittiöissäkin. Ruoan terveellisyys huomioidaan raaka-aineita kilpailutettaessa sekä ruokalista- ja ruoanvalmistusohjesuunnittelussa.

Terveydenhuollon ammattilaiset ottavat todistuksia laatiessaan huomioon mahdollisen erityisruokavalion hyödyt ja haitat. Perusteeksi ei riitä se, että huoltaja kokee lapsen hyötyvän ruokavaliosta tai ettei ruokavaliosta aiheudu havaittavaa haittaa.